Nykytilanne palvelukodeissa

Kolmen vuoden ajan olen postannut palveluasumiseen liittyvistä ongelmista. Sen jälkeen olen huomannut kolmessa palvelukodissa joissa olen vieraillut joitakin muutoksia kuten muuttotilanteita.

Savisillan palvelukodissa vierailen nykyään vaan 5-6 kertaa viikossa. Ainoat muutokset jotka olen huomannut ovat muuttotilanteet, esimeriksi pari asukasta on muuttanut muualle asumaan. Lisäksi yhteen kimppakämppään on muuttanut yksi kavereistani johon tutustuin Pieksämäellä opiskeluaikoina. Entinen koulukaveri seurustelee nykyään Haaparinteellä asuvan työkaverini kanssa, he ovat olleet pari vuotta yhdessä.

Saulinpuiston palvelukodissa vierailin aikoinaan kymmeniä kertoja. Ensimmäinen vierailukerta tapahtui kun minä ja ystäväni nähtiin porukkaa Savisillan bussipysäkin kohdalla. Pelkona oli se että ihmisjoukko olisi alkanut kiusata asukkaita ja siksi Saulinpuiston yhden työntekijän piti puuttua asiaan.  Pyysin siis apua Saulinpuiston henkilökunnalta.
Siitä on jo muutama vuosi, en muista milloin se tapahtui. 

Haaparinteellä kävin yhden kerran kun sinne piti viedä puutarhatarvikkeita. Ajatuksena oli istuttaa viljelylaatikoihin joitakin kasveja mutta Haaparinteen väki halusi hoitaa puutarhahommat itse. Minulle on joskus sanottu että voisin käydä Haaparinteellä muuten vaan vierailulla, tapaamassa siellä asuvia kavereitani.

Samat ongelmat jatkuvat Savisillassa

Olen huomannut että Savisillassa on samat ongelmat kuten pelkotilanteet. Siksi olen miettinyt erilaisia ratkaisuja ongelmiin kuten asukkaille mahdollisuutta vierailla vanhusten asumisyksiköissä. Lisäksi tiedän että Savisillasta löytyy myös musiikki-ihmisiä joten olen miettinyt musiikkitoiminnan järjestämistä. Ystäväni kanssa olen pohtinut yhteisten musajuttujen tekemistä etenkin yhden kerran syntyi yksi folk-henkinen kappale hänen luona ja olen miettinyt jopa Rokkalan vanhassa teurastamossa vierailua koska sieltä löytyy treenitiloja. Lisäksi osa tyhjillään olevista tiloista voisi ottaa käyttöön treenaamiseen.  

Myös yhdellä koulukaverillani (josta mainitsin myös muutamia vuosia sitten) on tilanne muuttunut niin että välillä hän kokee olonsa yksinäiseksi ja välillä taas ei mutta onneksi seuraa on hänelle löytynyt, tosin parisuhteessa on välillä ollut ongelmia vaikka nykyään hänellä on poikaystävänään yksi työkavereistani joka asuu Haaparinteellä. Lisäksi hän on toivonut palvelukodista poismuuttoa.

Hoitaja ja ohjaaja sekoittuvat toisiinsa

Olen viime aikoina törmännyt yhteen mielenkiintoiseen asiaan: nimittäin kehitysvammaisten palvelukodeissa käytettäisi enemmän sanaa "ohjaaja" kuvaamaan koko henkilökuntaa vaikka jotkut kutsuvat henkilökuntaa myös hoitajiksi mille voi löytyä montaa eri syytä.

Palvelukoteja löytyy monille eri erityisryhmille: niin vammaisryhmille, päihde- ja mielenterveyskuntoutujille kuin vanhuksille. Mutta niissä työnimike hieman vaihtelee.

Usein vanhuksille tarkoitetuissa asumisyksiköissä käytetään työnimikettä "hoitaja" koska vanhukset tarvitsevat enemmän hoivaa ja hoitoa kuin muut erityisryhmät. Vanhusten asumisyksiköitä ovat vuokra-asuntotalot, palvelutalot ja hoivakodit. Mutta onhan niissä myös eroja: vuokra-asuntotaloissa ei yleensä ole henkilökuntaa vaan joitakin yhteistiloja kuten oleskelutilat ja pesula (esim. Veteraanipuisto), vanhusten palvelutaloissa voi olla myös huoneistoja ryhmäkotiosastojen lisäksi (esim. Annakoti ja Pietarinpirtti) ja hoivakodeissa on taas enimmäkseen yksi tai useampi ryhmäkoti. Hoivakodit ovat usein tarkoitettu muistisairaille vanhuksille.

Tunnen pari työkaveria jotka ovat sanoneet palvelukotien henkilökuntaa hoitajiksi vaikka kehitysvammaisten palvelukodeissa taidetaan käyttää enemmän nimikettä "ohjaaja". Ainakin voisin kuvitella että ohjatun asumisen yksiköissä käytetään sanaa ohjaaja. Entiseltä tyttöystävältäni olen kuullut sellaisen mielipiteen että myös autetun asumisen yksiköissä käytettäisi sanaa ohjaaja vaikka mulla on ollut sellainen mielikuva että autetun asumisen yksiköissä työskentelisi hoitajia. Toisaalta kehitysvammaisten asumisyksiköissä asukkaat eivät välttämättä aina tarvitse apua - tai ehkä osa. Mutta se on yksilöllistä.

Sanan "hoitajan" käytölle voi löytyä montaa eri syytä, esimerkiksi joku on saattanut tottua kutsumaan henkilökuntaa hoitajiksi vaikka niiden aikojen jälkeen jolloin on ollut kuntoutuslaitoksessa asukkaana niin kun minä ja yksi työkavereistani.

Se että kehitysvammaisten palvelukodin henkilökunta käyttäisi "ohjaaja"-nimekettä voi tuntua oudolta ajatukselta sillä muistan kun opiskelin Pieksämäellä Bovallius-ammattiopistossa silloin asuntolassa oli ohjaajia. Tästä asiasta on ollut joskus puhetta jopa yhden entisen koulukaverin kanssa joka oli myös vuosina 2007-2012 samassa koulussa.

Onko ohjattu asuminen sittenkään paras ratkaisu....?

Tässä artikkelissä kerron ohjatun asumisen hyvistä ja huonoista puoleista etenkin kun mielipiteet ohjatusta asumisesta vaihtelee aika usein.

Ohjatulla asumisella tarkoitetaan usein sellaista asumismuotoa jossa ihmisiä ohjataan itsenäisempään elämään elikkä ihmisiä ei tarvitse jatkuvasti auttaa. Ohjattua asumista tarjoavat yksiköt muodostuvat usein sekä yhteisistä tiloista että asuinhuoneistoista. Esimerkiksi Mikkelissä ohjattua asumista tarjoaa vammaisryhmille tarkoitetut palvelukodit kuten Savisillan ja Maamiehen palvelukodit.

"Toisille on aikaa"

Ystäväni on kokenut ohjatun asumisen olevan liian sopimaton hänelle -tai ainakin voisin niin kuvitella kun on kuullut hänen valittavan jatkuvasti palvelukodin ongelmista, esimerkiksi pelkotilat ovat olleet palvelukodin henkilökunnalle liikaa varsinkin kun hän ei luota siihen että ovet ovat olisivat oikeesti lukossa ja siksi hänelle ei yksi tarkistuskerta riitä. Sen lisäksi hän ei välttämättä kuule aina hyvin kun sanon hänelle yhden kerran "On lukossa" ja "Ei ole auki" ja siksi joudun toistamaan saman asian joka kerta.

Palvelukodissa voi syntyä huono fillis!

Jotkut kehitysvammaiset ihmiset eivät pidä palvelukotia hyvänä 
asuinpaikkana vaikka se olisi ainoa vaihtoehto! He aistivat 
palvelukodeista enemmän huonoja puolia kuin hyviä.

Kun ihminen kasvaa aikuiseksi, tulee aika muuttaa pois vanhempien tai muiden kasvattajien luota. Silloin vaihtoehdoksi valitaan usein oma asunto. Mutta jos käykin niin ettei pärjääkään itsenäisesti missään rivitalo- tai kerrostaloasunnossa niin silloin voi joutua palvelukotiin. Tässä artikkelissa kerron muutaman esimerkin.

"Kuin vankila"

Ystäväni on asunut 90-luvun loppupuolelta lähtien palvelukodissa, aluksi hänellä oli kämppäkaveri kunnes joutui asumaan yksin. Ystäväni on kokenut palvelukodin olevan hänelle enimmäkseen kuin vankila sillä hänestä välillä tuntuu että ohjaajilla (joita ystäväni kutsuu hoitajiksi tahtomatta) olisi aikaa kuunnella ja auttaa häntä ja välillä taas ei. Lisäksi hän joutuu aika usein haukkumisen kohteeksi. Häntä pelottaa eniten myös se että sekä polkupyörävaraston että asuntonsa ulko-ovet jäävät auki vaikka ne olisivat lukossa.